Tämän pentueen syntyessä oli tarkoitus sijoittaa siitä narttu, mutta kun sinä synnyit ja näin sinut ensimmäisen kerran, tiesin että en voi sinua antaa pois , sinä elämäni koira. Tunne meillä oli molemminpuolinen. Sinä halusit minut. Hiivit heti sydämeeni kun olit putkahtanut maailmaan. Pidit sen myös koko elämäsi ajan sinä elämäni koira , laumanjohtaja, jota hoidit huolella. Olit persoona isolla P:llä. Sinun uintiharrastuksesi ilmeni heti pentuna kun kävelemään opit, uit vesikupissa , sen jälkeen hyppäsit ensimmäisellä ulosmenokerralla suihkulähteeseen, sitten sinulla oli oma kahluuallas pihalla ja sitten kun olit 3kk vanha menimme uimaan rantaan. Sinä riemuitsit, samoin minä kun olin aina toivonut sinunlaistasi uintikaveria. Vuosien varrella meillä olikin monet ihanat uintiretket, sinulla oli hassu tapa, uit rinkiä vierelläni pitkään ja innolla, rakastit pistää veden alla etutassusi olkapäälleni ja supsuttaa ja putsata korvani siinä meidän uidessa. Sitten taas uit rinkiä kanssani ja sama toistui. Vaikka matkat lyhenivät vanhemmiten et koskaan jättänyt rakasta harrastettasi. Myös lenkkipolun varrella rakastit rypeä ja uida kaikissa suolammikoissa , sinua en koskaan kieltänyt kun sitä niin rakastit. Minä sitten pesin sinusta suoainekset pois. Olit myös erittäin äänekäs, nyt ei kuulu haukkusi enää , pentuna olit villi riiviö, joka roikkui kädessä housunpuntissa , ranteissa, kellonremmissä, niin ja et kaihtanut hampaankäyttöäkään, joten liikanimeksesi sait Abusaijaf sissien mukaan. Tapa jäi kyllä pois , murkkuikäsi koetteli, mutta sinusta kasvoi elämän koira , viisaana ohjasit laumaasi , eikä kukaan asettanut kyseenalaiseksi johtajuuttasi. Koulutit monet pennut, jotka saivat sinulta eväitä niitä viisaita omaan elämänsä. Mukaan lukien neljät omat pentusi ja yhdet adoptio pennut, jotka hoidit ja olitkin super-mamma. Sinä annoit paljon , ja toimit kuin ajatus. Iloa , viisautta, ja koskaan et kärvistellyt kenellekään et kantanut kaunaa, vaikka sinua purtiin jalkaan niin edelleenkin näytit antavan anteeksi ja ymmärtävän, että ei se tahallaan. Ymmärrystä sinulla oli vaikka toisille jakaa. Kiitos rakas Dina yhteisistä vuosistamme , onneksi et kärsinyt vaan kaikki tapahtui äkillisesti , kaipaus on suuri mutta elät aina muistoissani, sinä elämäni koira. Sellaista ei ole toista. Pian pääset lepäämään rakkaidesi viereen, siellä on myös mammasi Dibi , ja silloin kun Dibin aika tuli sinä valitsit sen paikan missä lepäätte. Muistan sen kuin eilisen päivän, mietimme hautapaikkaa tammen juurelle missä Dibi oli lepmipaikkaansa pitänyt, Seppo kävelee lapio kourassa , rupeaa kaivamaan mutta mitä teit sinä? Sinä nuuhkit lapiota kerroit ilmeelläsi, että tänne ja menit lähelle pikkutarhaa istuit siihen ja napitit nappisilmilläsi meitä kertoen että tämä on oikea paikka, Ele oli niin selkeä , että sinne päätimme sinun valintasi mukaan hautapaikan tehdä. Kun mamma Dibin uurna laskettiin valitsemaasi paikkaan , nuuhkaisit sitä ja istuit hiljaa. Olit läsnä. Läsnä olet meidän muistoissa ja sinua kaivaten perheesi Ansku, Seppo , Dixi , Deisi ja Demi . 

 Dina Villi-Joikhu Nappisilmä kuvassa 11 vuotta.