Lulun ja Jaden muistoa kunnioittaen, lähtemättömän jäljen jätitte sydämeeni, ja muistoissani elätte lämpimästi , suru on suuri ja teitä kaivaten syvästi. Kuva ja teksti Minna Böckerman .
Lulu: Villi-Joikhu Elinvoima s. 16.02.2007- k. 24.12.2014
Jade: Villi-Joikhu Sydänkäpynen s. 19.02.2011 – k. 30.12.2014
Jännä miten aika on vierinyt, niin huomaamatta on 7vuotta ja 10kuukautta hiipineet ja kuinka paljon niistä jäikään kauniita muistoja. Silloin saapui elämääni ensimmäinen Paimensukuinen Lapinkoirani Lulu. Olit sellainen pieni, omapäinen viikari, joka yrityksen ja erehdyksen kautta kasvatit minusta koiranomistajan. Teit sen tavallasi.
Sinulla oli suuri sydän ja viisas mieli, näin monesti kuinka minulle nauroit silmilläsi. Rakastit reissaamista ja pitkiä kävelylenkkejä metsässä, uiminen oli yksi rakkaimmista asioista. Koskaan et ollut mitään vailla, mutta kaiken otit vastaan suurella kiitollisuudella.
Sydämestäni veit suuren palan mennessäsi Suurisieluinen viisas Luluni.
Avosylin otit 4 vuotta myöhemmin Jaden vastaan huolehtiaksesi ja kasvattaaksesi siitä hyvän koiran. Teidän yhteistä puuhastelua oli mukava seurata.
Jadesta kasvoi mitä sydämellisin koira, aina halaamassa ja pussaamassa. Kipusi syliin halittavaksi, Oli aina iloitkun kanssa vastassa, kun saavuit kotiin. Aamuisin heräsit märkään aamupusuun.
Jade nautti metsälenkeistä yli kaiken, uiminen ei kuulunut lempiharrastuksiisi, mutta joskus kun oli tosi tosi kuuma päivä, kävit vilvoittelemassa niin , että napa melkein kastui.
Liian aikaisin jouduin luopumaan rakkaimmistani, mutta kohtalo oli päättänyt niin.
Teidän kahden välillä tapahtui jotakin, mitä ei järjellä pysty selittämään. Jostain syystä välillenne tuli eripuraa, sillä seurauksella, että otitte yhteen.
Lulu ei toipunut saamistaan fyysisistä vammoista ja hän nukkui pois Jouluaattona. Jaden mieli järkkyi tapahtuneesta ja pitkän pohdinnan jälkeen eläinlääkärin kanssa , tehtiin hyvin vaikea päätös ja päästimme myös Jaden koirataivaaseen.
Syvästi karvakorvia kaivaten:
Minna, Tony, Inez , Akseli ja Hele