Olen aina pitänyt Doorasta, joka on mielestäni sellainen narttu, jonka perintöä haluan vaalia. Doora on ollut aina helppo koira ja todella omaa mahtavan luonteen jota se on periyttänyt myös jälkeläisilleen sekä myös siitä edelleen näiden jälkeläisille. Siksi olen ostanut nartun nimeltä Puurattaren Kira. Kira on tuleva sijoituskoirani, joka jatkaa Dooran linjaa sitä minulle läheistä ja Kiralla on jo sijoitusperhe sitä odottamassa Vihtiin.
Kira on pentukatraasta, jossa se on ainoa narttu, 9 veljensä kanssa. Kira on parkki merkeillä. Emä on Puurattaren Ellette, joka on Dooran pojan Villi-Joikhu Tehopakkauksen tytär. Pentueen isä on Nutukas Gimis.
Veljet ovat vielä vapaina, joten heistä voit tiedustella Puurattaren kennelistä Kirsti Lindroosilta 045-1310359. Ohessa pari kuvaa, pikkuneiti Kira ja koko katras. 
Kirallekin tulossa aikanaan oma sivu kun on kasvanut ja luovutus on tapahtunut. Kira on syntynyt 15.8.06 ja on vielä pienen pieni koiraneiti. 

Näyttelypäivä valkeni aurinkoisena ja kuumana. Näyttelyyn täältä lähti koko porukka, koirat vetreät veteraanit Donna ja Doora ja Dibi ja Dina mukaan vain seuraneiteinä. Lisäksi näyttelyyn olin ilmoittanut kaksi sijoituskoiraani, Taapanterin Annin Nanan ja Samejäntans Unnan. Nuoret nartut vailla tuloksia ja toki toivoin sitä paimensukuiselle tosi hyvää tulosta EH:ta sitä punaista nauhaa. Norjalainen tuomari. Donna ja Doora lähtevät näyttelyreissuille niinkauan kuin jaksavat. Matkaan siis koirien lisäksi lähti mieheni Seppo ja Milja 7v. tyttären tyttäremme. Omista kodeistaan paikalle tulivat Nanan perhe ja Unnan perhe sekä Lohjalta Lolan perhe katsomaan näyttelyä ja toimintaa mitä siellä pitää tehdä, onhan Lolakin tulevaisuudessa menossa näyttelyyn. Porukkaa oli siis paikalla. Milja huolehti koirien pitämisestä ja siitä että koirat saivat kuumana päivänä vettä, harjaamisesta ja muusta sellaisesta. Miljakin oli katsomassa näyttelytohinaa jos tulevaisuudessa koiran esittäminen kiinnostaisi. 

Matka sujui joutuisaan onneksi ei kehä alkanut aivan aamulla eikä tarvinnut lähteä aikaisin. Perillä treffattiin sisäänmenossa kun paperit ja numerolaput olivat minulla. 
Nina soitti, että olivat ajaneet harhaan ja myöhästyvät. Kehän piti alkaa… no hässäkkä ja huoli ehtimisestä oli turha, koska kehässä oli kaikki myöhässä ja loppujen lopuksi jouduttiin odottelemaan kehään pääsyä, etsien varjoisaa paikkaa. Urospuolella esitin uroksen Kievraduv`va Balvan joka sai EH:N. Sitten nartut, ensin juniori nartuissa Unna ja Nana, Ninan kanssa oli sovittu että otan Nanan ja hän Unnan ja sitten esitän koirat itse yksitellen. Koirat esiintyivät hyvin. Sain käteeni molempien narttujen kohdalla vaaleanpunaisen nauhan, katsoin sitä siihen malliin” et onko toi meille” kyllä oli ja olin todella iloinen kun sellaista en ollut edes miettinyt olin vain toivonut sitä punaista nauhaa kun yleensä paimensukuiset eivät näitä vaaleanpunaisia nauhoja keräile. Nanallakaan ei turkki ollut kaikkein parhaimmassa kunnossa runsaan karvanlähdön vuoksi. Unna voitti luokan ja Nana toinen. Siirryttiin vet.luokkaan jossa Donna ja Doora myöskin saivat sen vaaleanpunaisen nauhan jota katsoin varmaan ihan yhtä hölmönä kuin edellisiäkin. Doora voitti luokkansa ja Donna oli toinen. Meidän kaljukalle, kun ei Donnallakaan ollut kunnon turkkia. Doorasta tuli lisäksi VET.ROP. 

Luokat olivat menneet yli odotusten johon en ollut varautunut kun paras narttukehä alkoi ja tajusin että ” herranjestas” kaikki neljä koiraa menee kehään samanaikaisesti ja sitten alkoi hässäkkä koiraa sinne ja tänne kuka esittää ja numerolaput oli varmaan ihan sekaisin mutta siinä sitten tuli Katrille, Ninalle, ja Sallalle kehäharjoitusta. Kiitos kaikille teille kun autoitte koirien pitämisessä ja esittämisessä. Ilman näitä auttavia käsiä ei olisi homma sujunutkaan. Unna oli paras narttu 3 ja Doora oli paras narttu 4. 

Vielä yksi kehä se viimeinen kun Doora meni VET.ROP kehään. Oli kyllä mahtava tunne olla siellä ja kun kuulutus tuli ” esittelemme Suomenlapinkoiran” kipitimme Dooran kanssa kehään, teimme parhaamme ja tunne oli mahtava. Doora ei sijoittunut viiden parhaan joukkoon mutta siihen pääsy oli elämys ja paimensukuiselle saavutus. Päivä oli todella ikimuistoinen. Arvostelut voit lukea koirien omilta sivuilta.

Raision näyttely 12.8.06