Villi-Joikhu Elon Arvokas Ajatus , Nalle kävi Katselmuksessa Joensuussa 23.4.2016. Luokka nuoret urokset. Nalle sijoittui loppukehään ja oli 4:s. Tuomari Noora Törnqvist ja tässä arvostelu:” Purenta ok. Kaunistyyppinen, pitkärunkoinen, jolla kaunis pää ja ilme. Liikkuu hyvin. Hyvät kulmaukset. Hyvä turkki. Miellyttävä luonne”. Nalle oli pusutellut tuomareita ja tuomari sanoi myös Nallea sporttiseksi koiraksi. Onnea Nallelle ja hänen perheelleen. Nallesta onkin kehittynyt komea poika.
Villi-Joikhu Elon Arvokas Ajatus, Nalle. Kuva: Anne Nyman
Saavuimme paikalle hyvissä ajoin, jotta Vinski sai pahimmat höyryt päästettyä ulos. Uudet paikat aiheuttavat hetken kierroksilla oloa, mutta haihtuu onneksi pian. Meitä ennen osa koirista kävi karhu ja ilves-testin, jota seuraamalla näimme testin kulun, Vinski oli huilimassa autossa ja tietämätön tulevasta tapahtumasta. Arska susi valmiiksi ja Vinski 10m liinaan. Vinski tuli reippaasti testialueen reunalle ja hurmasi läsnäolijat ja heilutti iloisesti häntäänsä.
Testin tekijä kyseli taustoja Vinskistä onko ollut vastaavassa tilanteessa aiemmin tai ihan luonnossa. Sitä kokemusta ei ollut, eli ihan puhtaalta pöydältä lähdettiin testiin. Tiilen päällä oli ensin aitoa Suden ulostetta , jota kävimme ensin haistelemassa. Vinskin mielestä se olikin suunnattoman hyvän tuoksuista, joten emännän piti jo houkutella Vinskiä jatkamaan matkaa. Sitten susi Arska saapui näyttämölle. Ensin sitä katseltiin pitkään paikaltaan ja emäntä oli unohtaa löysätä liinan. Vinski vilkaisi emäntää ja sitten aloitettiin päättäväinen haukku sudelle. Mentiin lähemmäs ja haukuttiin. Kun susi Arska liikahti niin Vinski väisti / perääntyi. Piti sopivan välimatkan otukseen. Arskan perääntyessä Vinski meni perässä haukkuen. Vinski pysyi kokoajan emännän ja susi Arskan välissä. Ei osoittanut hullun rohkeutta eikä myöskään antanut periksi tai pelännyt, jotta olisi juossut karkuun. Palaute oli hyvä. Vinski todettiin tervejärkiseksi, ei uhkarohkea, mutta rohkea. Laittoi sudelle kampoihin kuten pitikin. Suojeli emäntää turvallisen välimatkan päästä. Ei alistunut. Testaajan mielestä se oli hyvä asia.
Mielenkiintoinen reissu kaikkiaan. Kokemuksena sain todella paljon. Vinskille jäi varmaan tulevaisuuden varalle myös jotain. Koirasta ja sen ajattelutavasta testi kyllä paljasti paljon. Varsinkin kun oli nähnyt muiden rotuisten reaktioita, joihin verrata. Teksti: Vinskin palvelusväki Minna ja Tony Böckerman
Vinski , Villi-Joikhu Dynamiitti ja Susi Kuva: Kiira Sorvo
Vinski, Villi-Joikhu Dynamiitti ja karhu Kuva: Kiira Sorvo
VINSKI JA KARHU
Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan Karhu Reinoon petotestin merkeissä. Testaaja Asko Sorvo kyseli, edellisen päivän kuulumiset, miten oli mennyt susitestin jälkeen. Kotona lähinnä yö, jonka Vinski oli nukkunut hyvin, joten ei ainakaan ollut susipainajaisia.Vähän Vinski oli yliherkkä ulkona kuuluviin ääniin ja enemmän vartiointi päällä, mitä normaalisti kotona ollessa.
Nyt siis sama kuin suden kanssa , ensin ns. karhun jäljelle eli jätökselle. Voi sitä tuoksua , Vinskin piti ihan maistaa pahnoja joita paikalla oli. Nam. Olivat Kuusamon Juusokarhun talvipahnoja. Emäntä joutui houkuttelemaan Vinskiä pois hajulta ja jatkamaan matkaa. Sit se kamala Reino karhu saapuikin. Vinski meni ensin suht rohkeasti luo, mutta sitten jotenkin jähmettyi. Testin edetessä ilmeni alistumista karhulle , sijaistoimintaa ja epäröintiä. Sille haukuttiin , mutta perään ei lähdetty. Mammaan ei karhu päässyt koskemaan, vaikka tosi lähelle pääsikin. Liiankin . Oli karhun toimintaetäisyydellä jos olisi ollut tosi tilanne. Testi meni kuitenkin läpi ja palaute oli hyvä.
Susitestiin verraten oli Vinski paljon vaisumpi ja pelokkaampi. Sutta kohtaan rohkeampi. Mutta eihän lapplaista olekaan karhukoiraksi jalostettu, joten käytös oli odotettua. Mikä oli itselle se kaikista positiivisin asia, oli ettemme juosseet karkuun autoon , tai kurkkineet emännän jalkojen välistä tai syötetty mammaa karhulle. Vinski sai molemmista testeistä Diplomin.
Teksti : Vinskin palvelusväki Minna ja Tony Böckerman
