Elmo kävi poropaimennuskokeessa 9.3.2012 Vuotsossa Vuomaselän erotusaidalla. Onnea Elmolle ja Annelle , testi meni hyvin läpi. Elmo on nyt siis osoittanut aivan virallisestikin paimennustaipumuksensa ja siitä voi olla todella iloinen. Tässä on Annen kertomaa testin kulusta: Ensin tutustuttiin liekaporoon, jotta nähdään miten koira suhtautuu poroihin. Olin käsityksessä ,että koira pidetään kytkettynä liekaporoon tutustuttaessa, mutta tuomarit käskivätkin laskea koiran vapaaksi. Elmo oli innoissaan ja lähti salamana poroa tutkimaan. Kiersi ympäri ja haukkui. Tuomarit käskivät kutsua koiran pois. Oli helpommin sanottu kuin tehty. Tuomarikin kävi hätistämässä Elmoa pois poron luota ja minä juoksin karkuun kutsuen Elmoa ja niin Elmo saatiin pois poron luota. Paljon ei koiran työskentelyyn voi vaikuttaa, kyllä sen sitten pitää tulla sieltä selkäytimestä. Elmo ei malttanut odottaa käskyä mennä porojen perään vaan kaskasi vaikka huusin sen perään. Elmon annettiin jatkaa ja sitten luoksetulokutsu. Tässä vaiheessa kirnu oli vielä kiinni ja Elmo viiletti häntä pystyssä ohitse. Toisella kerralla kun sain käskyn ottaa koira kiinni , tiesin kirnun olevan auki. Sihtasin sopivan tilanteen jolloin porot juoksivat ohitseni, Elmo tuli hiukan perässä ja menin hänen eteensä ja huusin : seis maahan!!! Tämä toimi ja kirnu suljettiin. Kehuin maassa makaavaa koiraani , kävelin luokse ja häntä heilui iloisesti kun kytkin koirani kiinni. Palkka ja lupa poistua aidasta. Elmohan olisi vielä jäänyt mutta tuli kun komensin mukaan. Tulosta sitten odotellen ja VILLI-JOIKHU EXTRAJÄTKÄ TULOS HYVÄKSYTTY. Elmon kehuttiin olevan hyvässä kunnossa ja erityisesti kiiteltiin haukun erinomaisesta laadusta. HYVÄ ELMO JA ANNE. Oheisen kuvan on ottanut Kaisa Helenius. 

Elmo ja liekaporo. 

Sylintäydeltä ONNEA Lumolle ja Petralle, hienosta työstä ja tavoitteen saavuttamisesta.  Lumo on valmistunut pelastuskoiraksi. Tässä on Petran kertomaa Lumosta matkalla pelastuskoiraksi: ” Lumon Villi-Joikhu Super-Hyperin urasuunnitelmia oli kaavailtu jo neidin kasvaessa emänsä Unnan (Samejäntans Unna) masussa. Seitsenviikkoinen parkkipallero ei tiennytkään, minkälainen pienen koiran elämä hänelle oli tiedossa. Lumo kävi ensimmäisen kerran raunioilla reilun kolmen kuukauden ikäisenä. Toistamiseen raunioilla käytiin viiden kuukauden vanhana ja hakumetsässä yhdeksänkuisena. Vajaan vuoden ikäisenä Lumo alkoi käymään aktiivisesti raunioilla, ja reilun vuoden ikäisenä mukaan tuli myös hakutreenit. 

Takana on nyt kolme kautta raunioita ja hakua saman verran. Hakua tosin treenataan läpi vuoden, treenien teemoja talvisin aina lumitilanteen mukaan vaihdellen. Pääosin treenataan metsässä, mutta säännöllisesti myös etsintää harjoitellaan taajamassa, rakennuksissa ja milloin missäkin ympäristössä. Takana on seitsemän koetta, joista kuusi hyväksyttyä ja välissä yksi hylätty. 

Raunoilla meillä on suoritettuna Suomen Pelastuskoiraliiton soveltuvuus ja peruskoe. Lumo emäntineen on VSS-sijoitettu koirakko Espooseen. Maastossa meillä on suoritettuna vuonna 2011 Suomen Pelastuskoiraliiton hakuperuskokeiden molemmat koeosuudet, sekä Huhtikuussa 2012 suoritimme hakuloppukokeen molemmat koeosuudet, päivä- ja pimeäkokeen saman vuorokauden aikana. Näin ollen Lumo täyttää SPeKLin tämän hetkiset minimivaatimukset viranomaisten hälytyskoiraksi. Koen kuitenkin meidän molempien parhaaksi, että harjoittelemme yhdessä vielä hetken ennen virallisiin hälytyksiin nousemista. Molemmille siis lisää kokemusta ja toimintavarmuutta. Lumo on vielä nuori koira, ja toivonmukaan käyttöikää tulee olemaan vielä vuosia. Toimin itse Espoon Seudun Pelastusalueen yhdistyksen Pelastuskoiraosaston hälytysryhmässä ja käyn hälytyksissä hälytyskoiran kartturina eli suunnistajana. Lumon kanssa jatkamme harjoituksia hälytysryhmämme hälytreeneissä, joissa simuloidaan oikeita etsintätilanteita. Lisäksi hälytreenien ja perustreenien lisäksi harjoittelemme ns. pitkätreenejä, joissa kehitetään koiran kestävyyttä etsintätilanteisiin. Hälytyslistalle nouseminen tulee olemaan ajankohtaista aikaisintaan ensi syksynä, tai viimeistään ensi keväänä, ensimmäisen hyväksytysti suoritetun taidontarkastuksen jälkeen.  

Toivottavasti saamme tänä vuonna vielä loppukokeen raunioiltakin suoritetuksi. Tämän jälkeen käymme molemmissa lajeista ainoastaan taidontarkastuskokeissa vuosittain. Tarkoittaa raunioilta loppukokeen läpäisemistä vuosittain ja maastossa loppukokeen pimeäosuuden läpäisemistä vuosittain. Eli harjoitukset jatkuu, saavutettu osaamistaso tulee pitää yllä ja osaamista kehittää koko ajan. ”

Lumon kokeet: Suomen Pelastuskoiraliiton hakuloppukoe pimeäosuus 14.4.2012 Veikkola, Suomen Pelastuskoiraliiton hakuloppukoe päiväosuus 14.4.2012 Suomen Pelastuskoiraliiton hakuperuskoe pimeäosuus 10.9.2011 Veikkola , Suomen Pelastuskoiraliiton raunioperuskoe 17.8.2011 Espoo, Suomen Pelastuskoiraliiton hakuperuskoe päiväosuus 23.4.2011 Inkoo ja Suomen Pelastuskoiraliiton raunio soveltuvuuskoe 7.6.2010. 

Lumo Hommissa kuva : Aino Mutka 

Lumo pelastuskoira Kuva : Jari Miettinen