Villi-Joikhu Personal Treineri kutsumanimeltään Arppa , etsii uutta kotia ja perhettä. Arppa on pian 10kk vanha mukava koiruus, ja tämänhetkinen murkkuikäkin menee aikanaan ohitse. Arppa on reipas, nimensä mukainen aika vilkas koira ja tekeväinen. Omaa tahtoakin on. Arppa hakee perhettä jolla on kokemusta koirista ja asuu omakotitalossa. Kerrostaloon Arppa tuskin soveltuu. Arppa on tullut toisten koirien kanssa hyvin toimeen on fiksu ja oppivainen ja on hyvin ihmisläheinen. Arppa on syntynyt 28.9.24 FI45131/24. Arpan perheen kanssa on sovittu, että Arppa pevisa tutkitaan ja on mahdollisesti tulevaisuudessa jatkokäytössä. Se tarkoittaa myös sitä , että kastrointi ajatus on haudattu. Tätä myös toivotaan tulevalta perheeltä. Kyselyt tulevat kauttani ja saat lähempiä tietoja Arpasta. Yhteystietoni löydät yläpalkista /yhteystiedot klikkaamalla. Kotia ja rakastavaa perhettä etsitään siis loppuelämäksi. Kuvat: Keijo Lönnqvist.
Villi-Joikhu Ystävyyden Ylistys on suorittanut PEKO kokeen ( kansallinen pelastuskoira koe) tulosten mukaan on Niila ensimmäinen lapinkoira joka on sen suorittanut. Koe on suoritettu kahdessa osassa. Kokeessa on kaksi tasoa A ja B , joista B on vaativampi taso. Niilan tulos on molemmat tasot. Peko A/B Oulu 24.5.25 ja toinen Peko A/B Oulu 24.6.25.
Paljon ONNEA Niila ja Piia, aivan mahtavaa työtä ja Niilassa on todella potentiaalia pelastuskoiraksi. Ohessa pari kuvaa Niilasta ja palkkaus hyvin tehdyn työn jälkeen. Olette todella upea parivaljakko.
Ellen kävi tänään ultrassa ja Ellenin astutus uutiseen onkin jo laitettu ,että pentuja ei valitettavasti tästä tule. Ultra näytti täysin tyhjää. Joten Ellenin astutus siirtyy nyt seuraavaan juoksuun joka olisi odotettavissa sitten loppuvuodesta , mutta pentuasia on sitten ajankohtainen ensi vuonna 26, ennen kuin olisi pentuja luovutuksessa. Uros asiat katsotaan uudelleen. Olen todella pahoillani , mutta tälläistä tämä on, ikinä ei voi tietää mikä sitten on tulos vaikka asiat alkuun menisi kuten on toivottu. Toivottavasti ensi kerralla on sitten toinen tilanne.
Toki on tulossa muita narttuja astutus vuoroon, mutta pentu asiat kuitenkin menee syksyn puolelle. Toivottavasti nyt tämä huono onni kääntyisi. Hyvää kesää kaikesta huolimatta toivotellen.
Rauhan, Villi-Joikhu Eloisa Eleganssi, juoksu alkoi kuten odoteltiinkin ja tuli tänne kuin kotiinsa ja voitiin katsoa mitä proget näyttää. Ei ihan helppoa ollut mutta Rauha ja Halla saivat toisensa ja myös ilmassa oli intoa ja ihastusta. Rauha on ensikertalainen 2v 3kk vanha ja Halla on jo parin pentueen isä. Rauhasta voit lukea hänen omalta sivultaan enemmän sukutaulut osiosta. Rauhasta on kehittynyt nyt aikuisena nimensä mukainen mukava koira, joka ottaa asiat rauhallisesti.
Halla, viralliselta nimeltään Nuoska , on vilkas intoa täynnä , ystävällinen luonne ja herrasmies. Hallaa olen miettinyt jo monta vuotta , mutta sopivan nartun löytyminen on vienyt aikaa. Moni asia kun varsinaista palapeliä , on paljon asioita jotka pitää huomioida. Halla on pian 5vuotias.
Rauhakin käy aikanaan ultrassa ja se tulos tulee tähän uutiseen. Pentueesta sijoitetaan narttu ja se asia on vielä auki. Pentue on Pompen, Dm, Pra-prcd:n ja IFT122-pra terve polveutumisen perusteella. Rauha kävi tänään ultrassa ja tulos on positiivinen on tiine. Ultran mukaan on tulossa aika reilu pentue , lääkäri laski jopa 8-9 pentua, mutta pitää aina muistaa, että on mahdollista jonkin ei elinkykyisen sikiön pois imeytyminen ja myös lukumäärä voi heittää. Ultran mukaan nämä olisivat kyllä ihan ok kunnossa. Odotus siis jatkuu ja aikanaan nähdään mitä on tullut.
Villi-Joikhu Eloisa Eleganssi , Rauha Silmät terveet, polvet 0/0, Lonkat B/B, kyynärät 0/0, sydän ok. Selkä: VA0 LTV0. Pompen, Dm, Pra-prcd ja IFT122-pra terve polveutumisen perusteella.
Nuoska , Halla silmät terveet, polvet 0/0 (ei voimassa), Lonkat A/A , kyynärät 0/0, Selkä: VA0 LTV1. Pompen terve polveutumisen perusteella. Dm, Pra-prcd ja IFT122-pra terve.
Ellenin, Villi-Joikhu Tinkimätön Tietotaito, juoksua odoteltiin jo Helmikuun loppuun , mutta neiti panttasi tosi pitkään ja juoksu tuli vasta nyt. Ellen oli meillä jonkin päivän ja kun kaikki oli kohdillaan sitten toimiin ja kävimme sulhon luona Lahdessa ja hyvin onnistui vain muutamassa minuutissa olivat kiinni. Nyt toivotaan pariskunnalle pentuonnea ja se nähdään sitten neljän viikon kuluttua ultrassa miten kävi. Toivottavasti hyvin. Molemmat ovat ensikertalaisia ja Ellenin oman sivun löydät sukutaulut osiosta nimeä klikkaamalla.
Sulho on Joikulammen Haivei Sulo. Ollut mielessäni jo jonkin vuoden. Sulo on mukava rauhallinen lapsiperheen koira , vastakohta Ellenin vilkkaudelle ja energisyydelle. Ellen kun on vähän jääräpäinen välillä , niin Sulo on siinäkin vastakohta. Sulo on 4vuotias ja Ellen on 2v 4kk. Sulo on myös koulukoira ja on mukana kouluhommissa. Omatoiminen perhekoira, rakastaa veneilyä ja on Sulo siellä missä ihmiset. Tykkää ihmisistä, rauhallinen halinalle.
Villi-Joikhu Tinkimätön Tietotaito Ellen. Silmät terveet , polvet 0/0, Lonkat A/A, kyynärät 0/0, sydän ok. Selkä: VA0 LTV3. Pompen, Dm:n , Pra-prcd ja IFT122-pra terve polveutumisen perusteella.
Joikulammen Haivei Sulo. Silmät terveet ( tarkastettu 28.5.25), polvet 0/0 (ei voimassa), Lonkat B/B, kyynärät 0/0, Selkä: VA0 LTV0. Pompen ja Pra-prcd terve polveutumisen perusteella. Dm kantaja, IFT122-pra kantaja.
Ultratulos tulee tähän uutiseen. Pentueesta sijoitetaan narttu ja ota yhteyttä, jos sellainen kiinnostaa ja tunnet sen omaksi jutuksi. Pentue on Pompen ja Pra-prcd:n suhteen terve polveutumisen nojalla, mutta Dm ja IFT122-pra kantajuus on mahdollinen. Ellen kävi tänään ultrassa valitettavasti näytti täysin tyhjää joten pentuja ei nyt tästä ole tulossa.
Yli vuosi oli Disan kokeesta vierähtänyt ja mielessäni on ollutkin myös Dila, Villi-Joikhu Tähden Kaunis Kimallus käyttää kokeessa. Näihin kokeisiin on välillä vaikea päästä kun paikat menevät nopeasti ja osallistuja määrä on tietenkin rajattu. Tätä ensin jännitettiin ilmottautumisen jälkeen ja saatiin paikka. Sitten alkoi jännitys ja mietteet, miten se menee? Dila ei ole ollut lampaiden kanssa missään tekemisissä saati nähnyt niitä , aivan pentuna vilkaissut ei muuta. Tietoahan minulla oli kokeen kulusta kun mamma Disan kanssa olimme siellä viime vuonna. Mutta Dilan kohdalla jännitys oli, kun kokemusta ei ollut siten kuin Disalla aikanaan ,sillä Disan kanssa olimme käyneet edeltävästi lammaspäivällä, joten jotain hajua oli miten Disa voisi toimia. Lisäksi Dila on luonteeltaan aivan erilainen kuin mamma Disa. Lopelle oli matkaa tunti ja lähdettiin ajoissa. Paikka oli mukava jossa oli jo ensimmäinen ryhmä menossa ja arvonnassa saimme suoritus vuoron 6 kun ryhmässä oli 7 koiraa. Odottamista siis piisasi. Dila oli jännittynyt ei huolinut namia ja minä mietin kokeen kulkua. Lammasaitauksen vieressä oli niitty, jossa oli lehmiä ja Dila haukkui lehmät ja säntäili taluttimessa niitä kohti. Minulta tippui hiki , kumpikohan tässä kiinnostaa lehmät vai ne lampaat? Muitakin mietteitä tuli, kaikki häiriöt ympäristössä, luoksetulo , rupeaako Dila syömään lampaan potaskaa tekemisen sijaan. Miten ottaa kontaktia minuun ja koko lammastouhu kumpi oli kiinnostavampi lehmät vai lampaat.
Tuli meidän vuoro ja sosiaalisuus osio meni loistavasti , luoksetulo onnistui sanalla sanoen salamannopea. Hyppy , iloinen jonka omatoimisesti Dila suoritti kahteen kertaan ehkä se oli kivaa. Kiva nyt se on läpäisty. Sitten lampaat. Lehmät tuli taas norkoilemaan lähistölle ja Dila haukkui. Yritin kertoa sille, että hei me halutaan tutustua niihin lampaisiin. Sitten lammas aitaan. 8 lammasta ja Dila. Ensin käytiin moikkaamassa lampaita, jotka olivat ison aidan suppeammalla alalla. Dila kiinnostui haukkui. Sitten liinassa käveltiin pois päin hyvän matkaa ja takaisin lampaita kohti ja koira irti. Dila juoksi ja kävi haistelemassa hajuja hetken ei syönyt lampaan jätöksiä ja sitten kohti lampaita , lähti tekemään itsenäisesti hommia haukkui ja yksi lammas josta sanottiin, että se jämähtää paikalleen näin tapahtuikin. Dila meni nuuhkimaan ja kosketti pienesti sen nenää ja sitten haukku, että lammas nyt kuosiin. Dila myös otti kontaktia minuun josta olin todella iloinen. Tuntui että olimme yhteistyössä kuten kuuluukin. Homma oli läpäisty ja loppu lause oli Lupaava Koira.
Dilan arvostelun voit lukea tarkemmin hänen omalta sivultaan.
Elle saapui meille hyvissä ajoin ennen pentujen syntymää , kuin kotiinsa, onhan Elle ollut meillä aiemminkin ja nyt siis toiskertalainen. Tarkistus ultrassa oli näkynyt enää kolme pentua ja mietin vielä röntgeniä, joka sitten otettiinkin juuri ennen synnytystä herpes rokotteen yhteydessä. Kuvassa oli epäselvyyttä ja kuitenkin päädyttiin tuohon kolmeen pentuun. Sitten odottelua. Tiistain ja Keskiviikon välisenä yönä lämpö laski ja homma lähti käyntiin. Ellen edellinen kerta päättyi leikkaukseen , sillä silloin oli vain yksi pentu ja synnytys supistukset eivät käynnistyneet. Nyt siis jännitti ja onneksi olimme jo päässeet Pääsiäispyhien ohi, sillä päivystys on meidän suunnalla todella hankala asia. Matkaa on ja mihinkään ei tahdo päästä. Siinä meni päivä ja yö alkoi , Elle oli rauhallinen vaikka on muuten herkkä koira ja silloin häneltä lähtee ääntä erilaista ja mietinkin miten synnytys menee kun ei ole mitään vertailu kohtaa edellisestä. No , eipä se auta kuin odotella ja vihdoin käynnistyy supistukset. Tulevat aivan hyvin ja huokaisen hyvä juttu.
Elle työntää ja työntää mutta pentua ei kuulu. Kuluu se maaginen kahden tunnin raja , jolloin tarkastan tilanteen. No tarkastus kertoi, että pentu on tulossa sen tunsi kanavassa ja on tulossa pää edellä, mutta tunnustellessa vaikuttaa aika isolle. Elle työntää ja pentu ei edes pilkota ulkona. Soitan päivystykseen Aistiin ja kerron tilanteen. Sovitaan ,että jos ei asia etene puolessa tunnissa niin lähdetään sinne päivystykseen. Jatkoin yrittämistä ja kokeilen jälleen, Elle ynähtelee , toki ei tunnu kivalle. Elle työntää pontevasti ja yritän saada pennusta otteen ,että saisin sen ulos. En saa otetta. Autetaan Elle seisomaan ja työntö jatkuu , Elle seisoo ja kyykistyy ja saan kuin saankin otteen , autan pentua ulos ja silloin tulee Ellen reaktio TASOKAS ÄÄNENAVAUS , vaikuttava ääni ja pentu on syntynyt. Siinä tuli vähän hikikin. Nyt Elle lepää ja hoitaa pentua. Sitten tuntia myöhemmin alkaa ponnistelu, Elle työntää jälleen ja kun ensimmäinen oli kookas en usko, että seuraavakaan olisi sen pienempi. Jälleen autetaan Elle seisomaan ja ponnistaa ja steppaa hiukan , stepin tahdissa pentu tulee ulos ja taas lähtee Ellen ääniskaala. Tämä onkin TANGOTANSSIJAN ÄÄNIVALLI. Nyt on siis kaksi pentua tullut ja entä se kolmas. Nyt rauhoittuu Elle ja olotila. Mietin ja odotellaan. Elle käy ulkona asialla ja pestään myös ja kokeilen Ellen , en tunne enää pentuja. Mutta mieltä asia vaivaa ja niin käydään päivällä Kaisalla tarkistuttamassa asia ja oikein , muita ei ole.
Pentuja tuli siis 2 ja narttuja molemmat. Pennut ovat varattuja. Luovutus lähtee 12.6.25 alkaen. Toinen tytöistä lähteekin Elle mamman kaveriksi sijoitukseen. Viikkokuvat tulevat jälleen kuten aina tähän uutiseen ja sitten näkee kuka on kuka tai kumpi kampi kuten sanotaan. Ohessa kuvat Elle mammasta pentuineen ja siinä he ovat vajaan vuorokauden vanhoja. Väreiltään ovat musta valkoisia. Lämmin kiitos ja iso sellainen Aunelle , joka oli jälleen kerran kanssamme.
Tove tuli meille hyvissä ajoin odottelemaan pentujensa syntymää. Lämpö laski viikonloppuna ja siitä alkoi odotus , avautuminen oli käynnissä. Tove oli rauhallinen ja oli kulunut 27 tuntia ja supistuksia ei ollut tullut. Tove alkoi nuolla takapäätä ja katsoin sinne ja huomasin,että sikiöpussi roikkui ulkona. Supistuksia siis oli täytynyt jotenkin olla, mutta täysin päällepäin huomaamatta. Tarkastin tilanteen ja pentua en tuntenut kanavassa. Tovekin oli hiukan rauhaton. Niin alkoi soittelu ensin klinikoille mihinkä pääsisimme apua saamaan. Supistuksia kun ei tullut niin pentujakaan ei ulos tule. Pääsimme Tammiston Evidensiaan ja matka alkoi. Aikaa ei ollut hukattavaksi ja ajoin kyllä tosi lujaa toivoen, että matka vauhdista huolimatta sujuu hyvin.
Perille päästiin hyvin ja ensin lääkäri tarkasti Toven, ei tuntenut pentua hänkään ja päätti lääkkeillä yrittää edistää asiaa. Pentu saatiin lähemmäs, mutta siihen ei kuitenkaan yltänyt käsin. Ultralla tarkastettiin sydämien sykkeet ja lääkäri totesi ,että se pentu joka on tulossa hän ei löydä sykkeitä lainkaan. Oletettavasti tämä pentu olisi menetetty. Päädyttiin leikkaukseen kun ei muita vaihtoehtoja ollut. Pentuja tuli neljä ja myös se ensimmäinen oli hengissä kuin ihmeen kaupalla. Mutta sitten mamma Tove, leikkaus kesti ja kesti ja huoli alkoi. Vihdoin meille kerrottiin, että on tullut massiivinen verenvuoto kohtuun ja myös leikkauksen aikana oli Tovelle tullut sydänpysähdys josta hänet elvytettiin. Pennut oli olleet pitkään ilman nestettä ja maitoa ja pyysin saada ostettua emänmaidon vastiketta mutta sitä ei heillä klinikalla ollut lainkaan. Apteekista ei ollut apua kun kaikki oli sunnuntaina kiinni. Toven piti jäädä tilanteen vuoksi tehohoitoon klinikalle ja me lähdettiin pentujen kanssa kovaa vauhtia kotiin maitobaarin ääreen. Kiitos Marikalle ja Juholle sekä Aunelle isosti avusta se oli todella tarpeen. Matkalla kotiin ison suoran kohdalla minä ajaen reilua ylinopeutta on vastassa poliisit. Puhallutettiin ja toivotettiin hyvää matkaa , olivat kuitenkin nähneet reippaan ajoni ja sanoinkin poliisille miksi olen ajanut reilua ylinopeutta tietäen kyllä rajoitukset. Sanoin että ajan myös ylinopeutta kotiin . Poliisi sanoi ,että ei saa ajaa mutta me ei nähdä tuon mutkan taakse joten hyvää kotimatkaa. Aivan ihanat poliisit heille kiitos. Sitten alkoi pentujen hoito ja huoli Tovesta oli kova. Metsästettiin varaemoa kun lääkäri sanoi ehdoton ei pennun hoidolle.
Maanantaina aamulla soitti lääkäri ja kertoi Toven piristyneen ja voivan jo hyvin ja hän näytti vihreää valoa pentujen hoitoon ja niin Tove tuli kotiin pentujen luo. Nyt sujuu jo hyvin ja toivon todella ,että kaikki myös jatkossa menee hyvin.
Myös pentujen nimet lähti tulemaan. Tässä ne ovat: Koska matka meni reipasta rallia ajaen suuntaan ja toiseen ovat pojat nimeltään MAANTIEKIITÄJÄ ja toinen MUTKAT SUORIKSI. Juttelimme Marikan kanssa tunnepuolen asioista ja Tovesta ja silloin pennut toivotti Tove mammalle paranemista ja niin oli lähetetty etänä Tovelle MAAGINEN MAHTIKÄSKY , tulla pian pentujen luo. Tilanne oli kamala ja huoli kova , mutta ajatus, että tästä noustaan vain ylöspäin , siitä toisen tytön nimi MYÖTÄTUULI.
Pennut ovat varattuja ja luovutus alkaa 4.5.25. Viikkokuvat tulevat taas tähän uutiseen ja ensiviikolla näette kuka on kukin.
Tove kotiin paluun jälkeen pentuineen , pennut 1vrk.
Susi havainnot on reilusti lisääntyneet , näin on myös meilläkin. Viikko sitten oli luonnon näytelmä meidän kodista 500m päässä pellolla kun susi pyydysti valkohäntäpeuran ja ryhtyi aterioimaan. Tämä tapahtui pari tuntia ennen kuin lähdimme lenkille. Suden kohtaaminen ajan kuluessa on siis todennäköistä ja siksi halusin käydä testissä sudella ja nähdä suuntaa miten koirani tilanteessa käyttäytyvät. Diia Villi-Joikhu Diiva on käynyt testissä jo aiemmin. Nyt siis Villi-Joikhu Kolmas Kerta Toden Sanoo Disa ja tyttärensä Villi-Joikhu Tähden Kaunis Kimallus Dila. Kuvaajana toimi mieheni Seppo.
Testin kulkuhan on seuraava: Ensin koiran kanssa alueelle, annetaan sen haistaa hajua se on suden ulostetta. Koira on liinassa ja saa toimia vapaasti liinaa kiristämättä. Omistaja ei ohjaa koiraa. Susi tulee näkyviin ( sitä ohjataan kauko-ohjattuna. Se on täytetty susi.) Katsotaan miten koira toimii, testissä huomioidaan eri osa -alueita. Testistä saa kirjallisen arvion. Testin tekijä voi antaa jotain ohjetta tarvittaessa ja kertoo kun testi on loppu. Sen jälkeen katsotaan miten koira palautuu ja loppukeskustelu testin tekijän kanssa.
Disa:
Disa nuuhkii suden hajua.
Peto on esillä ja Disa on liian lähellä petoa. Olisi voinut oikeassa tilanteessa olla ruokapala.
Disa edelleen liian lähellä.
Peto on siirtynyt kauemmaksi , mutta pedolle ei koskaan kannata kääntää selkää.
Tämä on turvallinen paikka , mamman vieressä. Disalla tuli paljon epävarmuutta ja sijaistoimintoa. Se oli myös hidas eikä haukkunut. Ei pystynyt arvioimaan etäisyyden turvallisuutta. Loppukeskustelussa ilmeni, että myös isosti vaikuttaa koiran käytökseen se, että se on leikattu. Osa luontaisesta käytöksestä häviää ja sen olen myös huomannut itsekin. Mutta suden asia on kuitenkin jäänyt koiralle mieleen ,että ei se kuitenkaan ole terveellinen tuttavuus ja muistaa sen jos nyt oikea tilanne tulee. Koiran on hyvä pitää turvaväli ja tulla oman ihmisen luo. Susi ei tule ihmisen luo vaan jää matkan päähän. Testin perusteella Disa olisi voinut olla suden ruoka suden niin halutessaan. Kun tuolla metsässä kulkee, antaa tämä minulle hyvää tietoa miten sitten toimisi oikeasti. Koirat ovat kiinni eikä ne pääse enää metsässä irti. Disan omalla sivulla on luettavissa testiosiot.
Dila:
Dila ja susi, Dila piti etäisyyttä haukkui ja liikkui rivakasti. Ymmärsi alun jälkeen sen olevan vaarallinen peto. Mukava oli nähdä kun se lamppu syttyi.
Dila siirtyi testin aikana eri puolille sutta kun se liikkui, kuin ajaen sitä pois.
Dila otti katsekontaktia ja haukkui sutta päin. Pitäen etäisyyttä.
Dila siirtyi viereen ja pysyi siinä. Hyvä asia.
Dila siirtyi vielä lähemmäs ja jatkoi haukkumista. Dilan haukku ei ollut tavanomaista vaan varoittavaa ja vähän vihaista haukkua sutta päin. Tämä haukku pysyi läpi koko testin ajan. Testin alussa sai siis hajun sudesta. Metsässä kulkiessa olen huomannut ,että Dila ei pelkää mitään hajua. Suden haju tavallaan tuli viikko sitten tutuksi sen peuraepisodin yhteydessä ja myös meillä on ollut runsaasti villisian jälkiä ja tuoreiden jälkien kohdalla varmaan se hajukin. Dila on aika peloton koira. Testin alussa siis Dila kieltäytyi hetken vaarasta kunnes lamppu syttyi että hei tuo on vaarallinen peto. Sen jälkeen toimi hyvin ja testin tekijän kanssa loppukeskustelussa olisi lunastanut itselleen henkivakuutuksen. Mutta Dila ymmärtäen asiaa osoitti myös hyvää varovaisuutta. Etäisyys pedosta ok. Myös tuli luokseni joka on se turvapaikka jos metsässä jotain kohtaamme. Dila myös haukkuen varoittaa asioista. Hyvä asia. Nyt minulla on enemmän tietoa koirieni käytöksestä. Dilankin testiosiot voit lukea hänen omalta sivultaan. Myös Diian testiosio löytyy hänen sivulta.
Ellen juoksu tuli juuri miten oli ajateltukin. Elle tuli tänne hoitoon ja olikin parempi niin päin. Elle nautti laumahengestä leikkien ja sitten kun proget oli kohdillaan odotti innolla sulhoa Ukkoa tulevaksi. Astutus onnistui hyvin. Nyt on siis pentutoiveet ja toivotaan ,että tulosta tulee paremmin kuin viimeksi. Ellehän on toiskertalainen , mutta aiemmin tuli vain yksi pentu. Ultra sitten näyttää jälleen mikä on tilanne. Ultratulos tulee tähän uutiseen. Elle on siis pian 4vuotias kesäkuussa. Ellen oma sivu löytyy lähempine tietoineen sukutaulut osiosta, josta sukutaulun kohdalla nimestä klikkaamalla tulee oma sivu. Tämä pentue on Pompen, Dm:n ja Pra-prcd:n suhteen terve polveutumisen nojalla . IFT122-pra kantajuus on mahdollista ,sillä Elle on sen kantaja.
Ukko , Japsukka Örkkivuorilta on mukava koira jonka olen tuntenut jonkin aikaa ,sekä nähnyt useamman kerran . Ukko myös täyttää kesällä 4vuotta. Ukolla on yhdet jälkeläiset ennestään. Perhe kuvailee Ukkoa näin: ” Ukko , Ukkelson , Ukkonen, Uketsu rakkaalla on monta nimeä. Ukko on perheensä ja naapurien pörröinen pehmoinen nallekarhu joka saa sosiaalisuutensa ja kiltteytensä sekä rauhallisuutensa avulla uusia ystäviä ja faneja kaikkialla minne hän menee. Ukko haluaa olla aina mukana riippumatta siitä mitä touhutaan. Mukana aikuisten puuhissa ja lasten leikeissä. Hyppää innokkaasti autoon ja on mukana myös työpaikalla. Ukkoa ei kiinnosta avonainen portti , hän osaa kulkea vapaana niin pihalla kuin metsässäkin. Hän on itsenäinen poika, joka rakastaa pitkien lenkkien lisäksi lintujen ja oravien häätämistä omalta pihalta. Ukko juoksee innokkaasti pallon perään ja lelut saa kyytiä. Ukko vartioi, mutta ei hauku turhia. Iltaisin Ukko kömpii sängyn viereen nukkumaan ja odottaa sitten siinä oman palvelusväkensä heräämistä.”
Pentueesta sijoitetaan narttu ja sijoitusperhe onkin jo tiedossa. Elle on käynyt ultrrassa ja on kantava , ultrassa näkyi 5 pentua. Ultra voi heittää lukumäärässä, joskus myös joku imeytyy tässä vaiheessa pois jos ei ole elinkykyinen. Nyt odotus jatkuu.
Villi-Joikhu Toiveiden Tassuttelija, Elle. Silmät terveet (tarkastettu 21.11.24) polvet 0/0, Lonkat A/A, kyynärät 0/0, sydän ok, selkä: VA0, LTV0. Pompen, Dm, ja Pra-prcd terve polveutumisen perusteella. IFT122-pra testattu on kantaja.
Japsukka Örkkivuorilta ,Ukko. Silmät terveet, polvet 0/0, Lonkat A/B, kyynärät 0/0, selkä: VA0, SP0, LTV0. Pompen ja Pra-prcd:n suhteen terve polveutumisen perusteella. Dm ja IFT122-pra terve.
